Lastensuojelun Keskusliitto r.y.:n säännöt
Nimi, kotipaikka ja tarkoitus
1 §
Yhdistyksen nimi on Lastensuojelun Keskusliitto r.y., ruotsiksi käännettynä Centralförbundet för Barnskydd r.f. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä keskusliitto. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.
2 §
Keskusliiton tarkoituksena on kehittää kaikenpuolisesti lastensuojelua ja edistää yhteistoimintaa lastensuojelun alalla yksityisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä näiden ja kuntien ja valtion viranomaisten kesken.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto
- seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla;
- tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja;
- osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön;
- järjestää kokouksia, esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia sekä kongresseja;
- harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa;
- ylläpitää keskusliiton tarkoitusperiä edistävää toimistoa;
- ylläpitää toimialansa kirjastoa;
- suorittaa muita vastaavanlaisia keskusliiton tarkoitusperiä edistäviä tehtäviä
Keskusliitolla on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia, hankkia ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kustannustoimintaa, korttien, merkkien, lelujen ja niihin verrattavien artikkeleiden myyntiä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä.
Jäsenyyttä koskevat määräykset
4 §
Keskusliiton varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä
a) kunnan
b) lastensuojelun alalla työskentelevän ja tämän toimialan kehittämistä edistävän rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön ja muun oikeuskelpoisen yhteisön, jonka toiminta-alueena on koko maa tai maan jompikumpi kielialue kokonaisuudessaan. Poikkeustapauksissa voidaan varsinaiseksi jäseneksi hyväksyä edellä mainittua suppeammallakin alueella toimiva rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, jos sen toiminnalla harkitaan olevan lastensuojelulle yleistä merkitystä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
5 §
Liittokokous voi hallituksen esityksestä päättää lastensuojelualalla erityisesti ansioituneen henkilön kutsumisesta keskusliiton kunniajäseneksi.
6 §
Jäsen voi erota keskusliitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain määräämällä tavalla.
Liittokokous voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin keskusliiton tarkoitusta tai jättää jäsenmaksunsa suorittamatta.
7 §
Keskusliitto ja sen jäsenet ovat taloudellisesti ja oikeudellisesti itsenäisiä.
8 §
Keskusliiton jäsenet suorittavat vuosittain syysliittokokouksen määräämän jäsenmaksun.
9 §
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin edustajalla on oikeus olla saapuvilla keskusliiton ja sen hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa.
Liittokokous
10 §
Keskusliiton päättävä elin on liittokokous. Liittokokoukseen on kullakin jäsenellä oikeus lähettää yksi edustaja. Edustajan valtuutus on toimitettava keskusliitolle hyvissä ajoin ennen vuoden ensimmäistä liittokokousta tai esitettävä viimeistään tämän liittokokouksen alkaessa. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni.
Varsinainen liittokokous pidetään kahdesti vuodessa hallituksen määräämänä päivänä, kevätliittokokous huhti-toukokuussa ja syysliittokokous loka-marraskuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin edellinen kokous on niin päättänyt tai hallitus katsoo tarpeelliseksi tai vähintään neljännes keskusliiton jäsenistä hallitukselle osoittamassaan kirjelmässä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä vaatii.
Liittokokouksen kutsuu koolle hallitus kirjallisesti vähintään yhtä kuukautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava esille tulevat asiat.
Liittokokous voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mutta ei tehdä kuitenkaan päätöstä, mikäli hallitus ei ole ehtinyt antaa siitä lausuntoa taikka mikäli kysymyksessä on kiinteistön ostaminen, myyminen tai kiinnittäminen taikka keskusliiton sääntöjen muuttaminen tai keskusliiton purkaminen.
11 §
Huhti-toukokuussa pidettävässä kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään edellisen vuoden toimintakertomus;
- esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut tai muuten käsiteltäväksi hyväksytyt asiat.
Loka-marraskuussa pidettävässä syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma;
- päätetään jäsenmaksun suuruudesta;
- käsitellään seuraavan vuoden talousarvio;
- valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle;
- valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varamiestä seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan;
- määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi;
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut tai muuten käsiteltäväksi hyväksytyt asiat.
Hallitus ja työvaliokunta
12 §
Keskusliiton asioita hoitaa ja niistä vastaa hallitus. Hallitukseen kuuluu kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja sekä kaksitoista muuta varsinaista jäsentä, joista kullekin viimemainitulle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen varsinaisista jäsenistä on kolmasosa vuosittain erovuorossa sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.
Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan sekä valitsee keskuudestaan tai ottaa ulkopuoleltaan itselleen sihteerin.
Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös keskusliiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajia keskusliiton varapuheenjohtajiksi.
13 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään kolme päivää ennen kokousta.
Hallitus on päätösvaltainen, jos se on kutsuttu koolle edellisen momentin mukaisesti ja kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi jäsentä on läsnä.
14 §
Hallituksen tehtävänä on:
- hoitaa keskusliiton asioita näiden sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaan;
- valmistella liittokokouksissa käsiteltävät asiat;
- ottaa ja erottaa tarpeelliset toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkansa ja tehtävänsä;
- muutoinkin hoitaa ja valvoa keskusliiton asioita.
15 §
Hallituksen apuna on kalenterivuodeksi kerrallaan valittu työvaliokunta, johon kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja ja jäseninä varapuheenjohtajat, kaksi hallituksen keskuudestaan nimeämää jäsentä sekä keskusliiton toiminnanjohtaja.
Työvaliokunnan tehtävänä on:
- valmistella tarpeen mukaan hallituksen käsiteltäviksi tulevia asioita;
- hoitaa vahvistetun talousarvion puitteissa hankintoja;
- hoitaa tilapäisen henkilökunnan palkkaaminen;
- valvoa toimiston ja toimikuntien työskentelyä;
- laatia toimintaehdotuksia;
- suorittaa muutkin hallituksen sille antamat tehtävät.
Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä on läsnä.
Muuta hallintoa koskevat määräykset
16 §
Hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni.
17 §
Asiat päätetään liittokokouksissa sekä hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli ei ole kysymys sääntöjen 23 ja 24 §§:ssä mainituista asioista. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa ja suljetuin lipuin äänestettäessä arpa.
18 §
Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia sen toimialaan kuuluvia tehtäviä varten. Asettamilleen toimikunnille hallitus antaa tarvittaessa toimintaohjeita.
19 §
Keskusliitolla on toiminnanjohtaja ja muita tarvittavia toimihenkilöitä. Heidän valitsemisestaan, toimiajastaan ja tehtävistään hallitus voi määrätä erityisessä johtosäännössä.
20 §
Keskusliiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, jompikumpi varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsema toimihenkilö, kaksi yhdessä.
21 §
Keskusliiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tili- ja toimintakertomus sekä muut tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille maaliskuun 1. päivään mennessä. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa hallitukselle maaliskuun 15. päivään mennessä.
22 §
Keskusliiton kieli on suomi. Ruotsinkielisillä jäsenillä on kuitenkin oikeus liiton kokouksissa ja kirjeenvaihdossa käyttää ruotsin kieltä.
Sääntöjen muuttaminen
23 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä liittokokouksessa, jos kokouskutsussa on asiasta ilmoitettu ja jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä muutosta kannattaa.
Muutetut säännöt astuvat voimaan sen jälkeen kun ne on yhdistysrekisteriin merkitty.
Keskusliiton purkaminen
24 §
Keskusliiton purkamisesta on päätettävä samoin kuin sääntöjen muuttamisesta, mutta kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä peräkkäisessä liittokokouksessa.
Keskusliiton purkautuessa on sen varat käytettävä purkautumisesta viimeksi päättäneen liittokokouksen määräämällä tavalla näissä säännöissä mainittuun keskusliiton tarkoitukseen. Jollei varojen luovuttamista ehdotettuun tarkoitukseen yhdy kannattamaan vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä, on varat luovutettava Suomen valtiolle käytettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla Suomen lastensuojelun hyväksi.
Säännöt merkitty yhdistysrekisteriin 22.11.1948 ja tässä muodossa ne on rekisteröity 8.11.2000.
lskl.fi