Kirjaston ja tietopalvelun uutisia

Tervehdys Lastensuojelun Keskusliiton kirjastosta. Keskusliiton lapsitiedon kirjasto tarjoaa ajankohtaista tietoa lapsen asemasta, oikeuksista ja suojelusta. Kirjaston tietopalvelu auttaa kaikissa lapsitietoon liittyvissä tiedonhakutarpeissa. Kaikille avoin kirjasto toimii Helsingin Eirassa, Armfeltintie 1. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9-15, tiistaisin ja torstaisin 9−17.30. Kirjaston nettisivut palvelevat vuorokauden osoitteessa. www.lskl.fi/kirjasto

Tähän uutiskirjeeseen kootaan valikoima kirjaston aikakausilehtien uusimmista artikkeleista sekä muuta ajankohtaista tietoa kirjaston palveluista. Voit tilata artikkeleista kopiot vastaamalla tähän sähköpostiviestiin. Kopiot lähetetään postitse ja veloitamme kopio- ja postikulut (kopioista 20c / A4, postikulut veloitetaan painon mukaan).

Erityisopetus

Erityisopetukseen osallistuvien määrä kasvaa – miksi? kysyy Erityiskasvatus (2011:3, 16–19). Artikkelissa todetaan, että integroitujen erityisoppilaiden määrän kasvu selittyy pääosin valtionapusäädännön muutoksen avulla. Erityisoppilaaksi siirto antoi kunnalle korotetun valtionavun oppilaasta, vaikka lasta ei siirretty erityisluokalle. Aiemmin korotuksen sai vain erityisluokalle siirretyistä, toteaa artikkelin kirjoittaja Harri Saine. Lisäselitystä asiaan tuovat myös opetussuunnitelmien kasvaneet tavoitteet, tarkentunut diagnosointi, tuen tarpeen todellinen kasvu sekä maahanmuuttajien kasvanut osuus.

Kuntalehti (2012:1, 36–37) tarkastelee koulutus-teema osuudessaan erityisopetusta. Artikkelissa Nokian koulutoimenjohtaja Matti Sakslin toteaa haluavansa satsata lasten varhaiseen tukeen, koska hänen mielestään jokaisella on oikeus kuulua yhteisöön. Nokialla on otettu käyttöön uusi kolmiportainen opetuksen tuen malli, jossa tuen muotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja vahvimpana erityinen tuki. Mallilla pyritään riittävän varhaiseen tukeen, jotta vältyttäisiin lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien syvenemiseltä.

Uusi erityisopetus innostaa ja hämmentää puolestaan Opettaja -lehdessä (2012: 1-2, 56–60).

Artikkelissa tähdennetään mm. sitä, että kun erityisopetusta siirretään lähikouluihin, edellytysten on oltava kunnossa: ryhmän on oltava riittävän pieni ja erityisen tuen piiriin siirretyn lapsen on saatava erityisopettajan antamaa opetusta. ”Entä riittävätkö luokanopettajien voimat paljon tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen? Ymmärrän, että kaupungin taloudellisen tilanteen takia ohjelman pitää olla kustannusneutraali, mutta pelkään, että ohjelma revitään opettajan selkänahasta. Ilman korvausta tehtävä työmäärä kasvaa.”

Lastenpsykiatria

Suomen lääkärilehdessä on käyty keskustelua nuorisopsykiatrian erikoisalan lakkauttamisesta, mitä erikoislääkärikoulutusryhmä on ehdottanut. Toisaalta on todettu (2012: 47, 3562–3563), että lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen säilyttäminen on yhteiskunnallinen kysymys. Nuorisopsykiatriaa tarvitaan kohtaamaan nuorten kokonaan uudenlaiset kehitysvaatimukset.

Professori Tuula Tamminen pitää keskustelua tärkeänä, sillä mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille. Lääkärilehden näkökulma -artikkelissa (2012: 1-2, 26–27) hän painottaa, että ehdoton edellytys alojen yhdistämiselle on, ettei kummankaan alan voimavaroja vähennetä, vaan niitä kehitetään. Transformatiivinen, palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvä tutkimus sekä tutkitun kliinisen tiedon levittäminen perusterveydenhuoltoon ja kouluihin ovat lasten- ja nuorisopsykiatrian keskeisiä yhteisiä tulevaisuuden tehtäviä.

Nuorisotyöttömyys

Maailmanlaajuisesti nuorisotyöttömyysaste on 12,7 prosenttia; arviolta 75 miljoonaa nuorta on työttömänä.( Tieto & Trendi 2011: 8, 20–24) Espanja, Slovakia, Viro ja Kreikka kehittyneitten maitten johdossa, vähiten nuorisotyöttömyyttä Sveitsissä, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomi n. keskivaiheilla. Kehitysmaissa nuorilla ankeimmat näkymät. – Lehden toisessa artikkelissa, missä selvitellään Arabimaailman syksyä, toteaa tutkimusjohtaja Dan Steinbock nuorisotyöttömyyden olevan alueen vakavin ongelma. ”Mikäli poliittiset uudistukset eivät näy nopeammin talouskasvussa ja tasaisemmassa tulonjaossa, tämänhetkinen kuohunta on mitätöntä siihen nähden, mitä saattaa olla edessä.”

Väkivalta

Kirsi Peltonen tutki väitöskirjassaan kahden erilaisen väkivaltakokemuksen yhteyttä lasten ja nuorten mielenterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisessa väkivallan lähde oli sotatilanteessa ja toisessa kotiolosuhteissa. Sekä sodankäyntiin liittyvän että kotona koetun väkivallan yhteydessä havaittiin selkeä annos-vaste -suhde. Mitä vakavampia kokemuksia lapsilla ja nuorilla oli, sitä enemmän heillä oli oman arvionsa mukaan myös psyykkisiä oireita. (Psykologia 2011: 5, 354–357)

Lapsi suojaan riitelyltä. Parisuhdeongelmissa vellovien vanhempien olisi tärkeä viestiä lapsilleen, ettei heidän tarvitse ratkaista vanhempien riitoja. (Psykologi 2011: 8, 10–13)

Yhteystiedot

Lastensuojelun Keskusliiton kirjasto
Armfeltintie 1
00150 Helsinki
p. (09) 3296 0208
p. (09) 3296 0209
kirjasto@lskl.fi
www.lskl.fi/kirjasto

	Kirjaston ja tietopalvelun uutisia Tervehdys Lastensuojelun Keskusliiton kirjastosta. Keskusliiton lapsitiedon kirjasto tarjoaa ajankohtaista tietoa lapsen asemasta, oikeuksista ja suojelusta. Kirjaston tietopalvelu auttaa kaikissa lapsitietoon liittyvissä tiedonhakutarpeissa. Kaikille avoin kirjasto toimii Helsingin Eirassa, Armfeltintie 1. Kirjasto on avoinna arkisin klo 9-15, tiistaisin ja torstaisin 9−17.30. Kirjaston nettisivut palvelevat vuorokauden osoitteessa. www.lskl.fi/kirjasto Tähän uutiskirjeeseen kootaan valikoima kirjaston aikakausilehtien uusimmista artikkeleista sekä muuta ajankohtaista tietoa kirjaston palveluista. Voit tilata artikkeleista kopiot vastaamalla tähän sähköpostiviestiin. Kopiot lähetetään postitse ja veloitamme kopio- ja postikulut (kopioista 20c / A4, postikulut veloitetaan painon mukaan). Erityisopetus Erityisopetukseen osallistuvien määrä kasvaa – miksi? kysyy Erityiskasvatus (2011:3, 16–19). Artikkelissa todetaan, että integroitujen erityisoppilaiden määrän kasvu selittyy pääosin valtionapusäädännön muutoksen avulla. Erityisoppilaaksi siirto antoi kunnalle korotetun valtionavun oppilaasta, vaikka lasta ei siirretty erityisluokalle. Aiemmin korotuksen sai vain erityisluokalle siirretyistä, toteaa artikkelin kirjoittaja Harri Saine. Lisäselitystä asiaan tuovat myös opetussuunnitelmien kasvaneet tavoitteet, tarkentunut diagnosointi, tuen tarpeen todellinen kasvu sekä maahanmuuttajien kasvanut osuus. Kuntalehti (2012:1, 36–37) tarkastelee koulutus-teema osuudessaan erityisopetusta. Artikkelissa Nokian koulutoimenjohtaja Matti Sakslin toteaa haluavansa satsata lasten varhaiseen tukeen, koska hänen mielestään jokaisella on oikeus kuulua yhteisöön. Nokialla on otettu käyttöön uusi kolmiportainen opetuksen tuen malli, jossa tuen muotoja ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja vahvimpana erityinen tuki. Mallilla pyritään riittävän varhaiseen tukeen, jotta vältyttäisiin lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien syvenemiseltä. Uusi erityisopetus innostaa ja hämmentää puolestaan Opettaja -lehdessä (2012: 1-2, 56–60). Artikkelissa tähdennetään mm. sitä, että kun erityisopetusta siirretään lähikouluihin, edellytysten on oltava kunnossa: ryhmän on oltava riittävän pieni ja erityisen tuen piiriin siirretyn lapsen on saatava erityisopettajan antamaa opetusta. ”Entä riittävätkö luokanopettajien voimat paljon tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen? Ymmärrän, että kaupungin taloudellisen tilanteen takia ohjelman pitää olla kustannusneutraali, mutta pelkään, että ohjelma revitään opettajan selkänahasta. Ilman korvausta tehtävä työmäärä kasvaa.” Lastenpsykiatria Suomen lääkärilehdessä on käyty keskustelua nuorisopsykiatrian erikoisalan lakkauttamisesta, mitä erikoislääkärikoulutusryhmä on ehdottanut. Toisaalta on todettu (2012: 47, 3562–3563), että lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen säilyttäminen on yhteiskunnallinen kysymys. Nuorisopsykiatriaa tarvitaan kohtaamaan nuorten kokonaan uudenlaiset kehitysvaatimukset. Professori Tuula Tamminen pitää keskustelua tärkeänä, sillä mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat yksi suurimmista uhista hyvinvoinnille. Lääkärilehden näkökulma -artikkelissa (2012: 1-2, 26–27) hän painottaa, että ehdoton edellytys alojen yhdistämiselle on, ettei kummankaan alan voimavaroja vähennetä, vaan niitä kehitetään. Transformatiivinen, palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvä tutkimus sekä tutkitun kliinisen tiedon levittäminen perusterveydenhuoltoon ja kouluihin ovat lasten- ja nuorisopsykiatrian keskeisiä yhteisiä tulevaisuuden tehtäviä. Nuorisotyöttömyys Maailmanlaajuisesti nuorisotyöttömyysaste on 12,7 prosenttia; arviolta 75 miljoonaa nuorta on työttömänä.( Tieto & Trendi 2011: 8, 20–24) Espanja, Slovakia, Viro ja Kreikka kehittyneitten maitten johdossa, vähiten nuorisotyöttömyyttä Sveitsissä, Alankomaissa ja Itävallassa. Suomi n. keskivaiheilla. Kehitysmaissa nuorilla ankeimmat näkymät. – Lehden toisessa artikkelissa, missä selvitellään Arabimaailman syksyä, toteaa tutkimusjohtaja Dan Steinbock nuorisotyöttömyyden olevan alueen vakavin ongelma. ”Mikäli poliittiset uudistukset eivät näy nopeammin talouskasvussa ja tasaisemmassa tulonjaossa, tämänhetkinen kuohunta on mitätöntä siihen nähden, mitä saattaa olla edessä.” Väkivalta Kirsi Peltonen tutki väitöskirjassaan kahden erilaisen väkivaltakokemuksen yhteyttä lasten ja nuorten mielenterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisessa väkivallan lähde oli sotatilanteessa ja toisessa kotiolosuhteissa. Sekä sodankäyntiin liittyvän että kotona koetun väkivallan yhteydessä havaittiin selkeä annos-vaste -suhde. Mitä vakavampia kokemuksia lapsilla ja nuorilla oli, sitä enemmän heillä oli oman arvionsa mukaan myös psyykkisiä oireita. (Psykologia 2011: 5, 354–357) Lapsi suojaan riitelyltä. Parisuhdeongelmissa vellovien vanhempien olisi tärkeä viestiä lapsilleen, ettei heidän tarvitse ratkaista vanhempien riitoja. (Psykologi 2011: 8, 10–13) Yhteystiedot Lastensuojelun Keskusliiton kirjasto Armfeltintie 1 00150 Helsinki p. (09) 3296 0208 p. (09) 3296 0209 kirjasto@lskl.fi www.lskl.fi/kirjasto
Lastensuojelun Keskusliitto \| Armfeltintie 1, 00150 Helsinki \| puh. (09) 329 6011 \| www.lskl.fi \| toimisto@lskl.fi