Heikki Sariolan puheenvuoro kuulemistilaisuudessa valtioneuvoston tasa-arvoselonteosta

1 Työelämä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Keskusliitto korostaa peruspalvelujen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamisen merkitystä niin tasa-arvon edistämisen kuin lasten hyvinvoinninkin kannalta.

Perhevapaista aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa kummankin vanhemman työnantajien kesken.

2 Naisiin kohdistuva väkivalta

Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että tasa-arvokeskustelussa viime vuosina korostettu ”naisiin ja lapsiin” kohdistuvan väkivallan vastainen kampanjointi on saattanut vääristää kuvaa väkivallan luonteesta sellaiseksi, jossa miehet/isät on nähty etupäässä uhkatekijänä lasten elämässä ja naiset/äidit etupäässä uhreina. Todellisuus ei ole mustavalkoinen ja väkivallan luonne, tekijät ja uhrit vaihtelevat tilanteesta ja perheestä riippuen.

Uuden lapsiuhritukimuksen (Ellonen & al. 2008) mukaan tyttöihin ja poikiin kohdistuu kotona sekä isien että äitien harjoittamaa väkivaltaa. Erot isien ja äitien harjoittaman väkivallan määrissä eivät ole suuria. Lapset myös näkevät kotona sekään isien äiteihin että äitien isiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tässäkään erot eivät ole kovin suuret.

Lastensuojelun kannalta realistisempi kuva auttaisi myös alan työntekijöitä suhtautumaan avoimemmin eteen tuleviin tilanteisiin. Tilanteissa tulee ottaa huomioon lapsen oikeus tulla autetuksi silloinkin, kun perheen ongelmat eivät vastaa vallitsevaa stereotypiaa tyypillisestä ongelmasta.

Väkivaltakeskustelu on osaltaan kytkeytynyt yhteiskunnassa laajemminkin käynnissä olleeseen sukupuolten väliseen, ajoittain melko tulehtuneeseen väittelyyn sukupuolten keskinäisistä suhteista.. Keskusteluilmapiiriä on kuvattu (Cacciatore) ”miesmyrkylliseksi”. Poikien kannalta voi olla tuhoisaa, että julkisessa keskustelussa he ja heidän isänsä hahmotetaan usein lähinnä potentiaalisiksi väkivallantekijöiksi.

Lapsiuhritutkimus osoitti, että lapsiin kohdistuu molempien vanhempien väkivaltaa. Lasten tapot ja murhat ovat hieman useammin äitien kuin isien tekemiä (Putkonen et al. Duodecim 2009). Vakaviin väkivaltaisuuksiin perheissään syyllistyvät ihmiset ovat mieleltään epävakaita sukupuolesta riippumatta.

 3 Koulutus ja tutkimus

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa erityisesti tyttöjen koulutuksen merkitytä naisten tasa-arvon ja aseman parantamiselle. Tämä koskee erityisesti kehitysmaita.

Suomessa tulee lisäksi kiinnittää huomiota poikien syrjäytymiseen koulutuksesta. Korkeamman koulutuksen naisvaltaistuminen on kehittynyt Suomessa pitkälle, toisaalta pojat ovat vaarassa pudota pois pidemmälle menevästä koulutuksesta.

Koulutuksesta putoaminen johtaa usein myös syrjäytymiseen työelämästä. Tästä taas seuraa monenlaisia kielteisiä lisäseurauksia sekä asianomaisille itselleen, että yhteiskuntaan yleensä.

Koulua lasten ja nuorten keskeisenä työympäristönä, oppiaineiden kirjoa ja käytössä olevia opetusmetodeja sekä koulun kerhotoimintaa tulisi arvioida kriittisesti sukupuolten näkökulmasta; miten näitä asioita voitaisiin kehittää niin, että erilailla lahjakkaat ja eri asioista kiinnostuneet lapset ja nuoret saataisiin motivoitumaan koulunkäyntiin ja itsensä kehittämiseen? Koulun tulisi tarjota riittävästi onnistumisen mahdollisuuksia erilaisille oppilaille.

4 Valtavirtaistaminen tasa-arvopolitiikan strategiana

Olisi selvennettävä, mitä tarkkaan ottaen halutaan tuoda valtavirtaan.

Keskeistä olisi, että tasa-arvokysymyksiä pohdittaessa näkökulmia avattaisiin systemaattisesti molempien sukupuolten kannalta ja kaikissa keskeisissä erityisesti ihmisoikeuksien kannalta olennaisissa kysymyksissä.

Esimerkiksi lasten ympärileikkausta käsiteltäessä ei asiaa ole pohdittu riittävästi sukupuolten tasa-arvon kannalta.

5 Tasa-arvopolitiikan organisaatio ja sen muutokset

Viimeaikoina on huomiota ja keskustelua herättänyt erityisesti valtiollisten tasa-arvoelinten voimakas naisvaltaisuus. (STM:n Tasa-arvoyksikkö, Matti Apunen: Miehistöä puhdistettua tasa-arvoa., Aamulehti).

Lasten asema suhteessa isään ja isien näkökulma lasten asioihin ei näy tasa-arvopolitiikan organisaatiossa. Organisaatioita uudistettaessa tulisi pitää huolta siitä, että isien/miesten osuus asioita valmistelevissa organisaatioissa olisi riittävä kaikilla tasoilla.  Poikien ongelmat koulutuksessa on yksi osa-alue, jossa miesten ja isien näkemystä tarvitaan. Kun koulumaailma on melko naisvaltainen, tulisi edes tasa-arvoasioita suunniteltaessa myös isien ääni kuulua.

6 Lastenneuvolatoiminnan kehittäminen

Vastuu lapsen kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä on ensisijaisesti vanhemmilla. Tärkeää on kehittää peruspalveluita kuten äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa tukemaan nykyistä paremmin parisuhdetta, vanhemmuutta sekä isyyttä.

Lastenneuvolatoiminnan asiantuntijatyöryhmän muistiossa ja oppaassa lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa on ehdotettu neuvolatoiminnan kehittämistä perhepalvelukeskuksiksi vastauksena nykyisen palvelujärjestelmän pirstaloituneisuuteen. Perhepalvelukeskus merkitsee kuntien ja järjestöjen eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja nykyistä monipuolisempia palveluja lapsiperheille.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että perhepalvelukeskukset tulevat antamaan paremmat mahdollisuudet perheille varhaisen tuen saamiseen ja vanhempien omien vertaisryhmien toimintaan sekä isien vanhemmuuden tukemiseen. Kaikki tämä vahvistaa vanhemmuutta ja luo edellytyksiä äidin ja isän tasavertaiselle roolille toimia vanhempana.

Palaa otsikoihin