Kannanotto valtioneuvoston selonteosta Suomen ihmisoikeuspolitiikasta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että selontekoon on sisällytetty kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan esittely. Lapsen oikeuksien käsittely korostaa sitä, että lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Lasten oikeuksien osalta Suomi on vuonna 2008 jättänyt neljännen määräaikaisraporttinsa. Suomi on allekirjoittanut valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta. Sen pikainen ratifiointi on toivottavaa.

Lastensuojelun Keskusliitto on lausunnossaan oikeusministeriölle pitänyt tärkeänä ihmisoikeuksien edistämistä ja valvomista kansallisella tasolla perustamalla
YK:n hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen ihmisoikeusinstituutio.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja hallituksen lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma varmistavat koordinoidun lapsen oikeuksien toteuttamisen.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa kuitenkin tarvetta lasten hyvinvoinnin seurannan ja tilastoinnin kehittämiseen. Tässä yhteydessä on syytä nostaa selonteossakin mainitut lasten hyvinvointia ja terveyttä vaarantavat ongelmat. Suomesta puuttuu systemaattinen seurantatietoa lapsiin kohdistuvat väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Samoin kaivataan tietoa lasten huostaanottojen ja yleisemminkin lastensuojelutarpeen syistä. Lastensuojelu osalta tarvitaan myös tietoa vaikuttavuudesta. Nämä tiedot palvelisivat palvelujärjestelmän kehittämistä.

Edelliseen liittyy läheisesti päätösten lapsivaikutusten arviointi. Samalla tavalla kuin jo on yleistynyt päätösten ympäristövaikutusten arviointi, tarvitaan niin valtakunnallisella kuin paikallistasolla päätösten lapsiarviointia.

Selonteossa on määritelty Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet. Lapsen oikeuksien edistämisessä Suomi kiinnittää erityistä huomiota lapsiköyhyyteen. Keskusliitto pitää tärkeänä, että köyhien lapsiperheiden tilannetta pyritään helpottamaan niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin EU:n tasolla. Köyhyys koskettaa kehittyvien maiden ohella myös vaurasta Eurooppaa, siksi ensi vuosi on julistettu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.  Suomessa oli vuonna 2007 köyhiä tai pienituloisia lapsiperheitä enemmän kuin koskaan 1970-luvun alun jälkeen.

Toisena painopisteenä lasten osalta selonteossa mainitaan lasten ruumiillisen kurituksen ja muun lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen maailmanlaajuisesti mm. tukemalla lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan toiminta ja EN:n ruumiillisen kurituksen vastainen kampanja. Lastensuojelun Keskusliitto pitää erityisen tärkeänä suojella lapsen koskemattomuutta kaikilta sitä uhkaavilta vaaroilta. Se koskee kuritusväkivaltaa ja muuta lapseen kohdistuvaa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, koulukiusaamista, syrjintää ja rasismia sekä mediamaailman väkivaltaa. Keskusliitto toteaa, että uusimpien selvitysten mukaan kiusaamista tapahtuu myös päiväkodeissa.

Lapsen ruumiillista koskemattomuutta tulee kunnioittaa kokonaisvaltaisesti, eikä lasten terveyttä loukkaavia perinnäistapoja tule noudattaa. Tämä koskee erityisesti tyttöjen mutta myös poikien ympärileikkausta.

Kolmantena painopisteenä selonteko korostaa lasten osallistumista ja kuulemista. Lasten kuuleminen ja heidän osallistumisensa päätöksentekoon on ollut Suomessa vähällä huomiolla. YK:n lapsen oikeuksien komitea on sopimuksen määräaikaisraportoinnin suosituksissa toistuvasti huomauttanut Suomea lasten ja erityisesti pienten lasten osallistumisen ja kuulemisen puutteellisuudesta.

Viime vuosina on luotu rakenteita, jotka tarjoavat lapsille osallistumismahdollisuuksia. Kyseessä on nimenomaan lapsia ryhmänä koskevat kuulemis- ja osallistumisjärjestelmät: lasten parlamentit, nuorisovaltuustot, oppilaskunnat. Näiden mekanismien vahvistamista ja laajentamista esimerkiksi peruskouluun tarvitaan. Tämän rinnalla tarvitaan lapsen kuulemista häntä itseään koskevassa asiassa. Lastensuojelulain mukainen lastensuojelun tarpeen selvittäminen mahdollistaa myös lapsen kuulemisen. Ongelmana on kuitenkin kuntien puutteelliset resurssit.

Selonteossa käsitellään lisäksi mm. lasten pääsyä heille tarkoitettuihin palveluihin. Monia lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja leikattiin edellisen laman aikana eikä niitä sittemmin palautettu aikaisemmalle tasolle. Palvelutaso vaihtelee suuresti kunnittain, tilannetta voidaan pitää ihmisoikeuksien vastaisena. Kansalaisilla ei ole myöskään mahdollisuutta saada palveluja äidinkielellään. Tämä koskee esimerkiksi saamelaislapsia.

Suomen sijaishuolto on muista pohjoismaista poiketen hyvin laitoskeskeinen. Painopistettä tulee siirtää perhehoitoon. Eri hoitomuodot eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia: sijoituksen tavoitteena on lapsen edun turvaaminen.

Palaa otsikoihin