Asenteet muuttuvat pikku hiljaa

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on jäänyt liian vähälle huomiolle Suomessa. Tutkimusten mukaan väkivalta jatkuu usein sukupolvesta toiseen. Jos vanhemmat ratkaisevat kiistojaan lyömällä, käytäntö siirtyy helposti lapsille. "Mitä nopeammin ongelma nousee esiin ja väkivalta saadaan loppumaan, sitä pienemmillä vaurioilla kaikki osapuolet pääsevät", sanoo oikeusministeriön erikoissuunnittelija Minna Piispa.

Vuosi sitten voimaan tullut uusi lastensuojelulaki selkiyttää viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta poliisille. Väkivaltaan puuttuminen ei ole helppoa, koska lapsiin liittyvä väkivalta on ollut Suomessa pitkään asia, josta ei puhuta. Ja ehkä myös siksi, että se tapahtuu pääasiassa perheen sisällä. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Tässä myös Varpu-projektilla on ollut ansionsa. Verkostoyhteistyössä on kehitetty työkaluja, joiden avulla väkivaltaa on aikaisempaa helpompi huomata koulussa, neuvolassa, sairaalassa ja päiväkodissa. Koulutusta on lisätty erityisesti sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi sitä, millaiset tunnusmerkit kielivät väkivallasta. "Puuttumiseen liittyviä toimintamalleja tulisi kehittää edelleen opettajien tai päiväkodin henkilökunnan avuksi", Piispa sanoo.

Konkreettisia toimia lainsäädännöllä ja paikallisia projekteja tukemalla

Varpun puitteissa on pyritty konkreettisiin toimiin, jotta hyvät tavoitteet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi. Lainsäädännöllä on edistetty esimerkiksi sitä, että jokaisella koululla tulisi olla suunnitelma puuttua kiusaamiseen. Monissa kouluissa osataan toimia kriisitilanteissa, mutta väkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy on ollut vaikeampi toteuttaa. Lakisääteiset koulujen oppilashuoltotyöryhmät ovat yksi elin, jonka kautta konflikteja pyritään purkamaan. "Kukin koulu päättää itse, miten oppilashuoltotyöryhmä käytännössä toimii. Oma kysymyksensä on se, miten väkivallan ehkäisy saadaan mukaan opetussisältöihin", Piispa muistuttaa.

Oikeusministeriö tukee taloudellisesti kymmeniä lapsiin ja nuoriin liittyviä paikallisia projekteja. Ne liittyvät muun muassa päihteiden ja näpistelyn vähentämiseen, sovitteluun, vanhempien aktivoimiseen, katupartiointiin ja ympäristön turvallisuuteen. Projekteja käynnistettäessä on tärkeää, että toiminta sovitetaan kunkin paikkakunnan olosuhteisiin. "Ensin tehdään kartoitus paikkakunnan rikollisuudesta tai muista ongelmista. Sen jälkeen pohditaan, millä keinoin vyyhtiä puretaan", kertoo suunnittelija Saija Sambou oikeusministeriöstä. Koska lasten ja nuorten ongelmat pienessä maalaiskylässä ovat usein erilaisia kuin isossa kaupungissa, ratkaisutkin saattavat olla erilaisia.

Yhteyshenkilö:
OM / suunnittelija Saija Sambou
puh. (09) 1606 7647
saija.sambou(at)om.fi