Varusmiespalveluksen keskeyttäneistäkin pidetään huolta

Vuonna 2004 puolustusvoimat kehitti Aikalisä-palveluohjausmallin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä varten. Hanke toteutettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja kuntien kanssa.  Se oli yhdenlainen varhaisen puuttumisen malli jo ennen kuin Varpusta varsinaisesti edes puhuttiin. Aikalisää sovelletaan kutsuntoihin ja varusmiespalveluksen alkuvaiheeseen.

Kutsunnat tarjoaa mahdollisuuden kohdata tietyn ikäluokan miehet kerralla. Heille tehdään lääkärintarkastus ja heitä haastatellaan. Virkailijoille syntyy nuoren kokonaistilanteesta jonkinlainen käsitys. "Nuorta on kuunneltava herkällä korvalla", puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari sanoo.

Nuorten syrjäytymistä aiheuttavat terveysongelmat ja vaikeudet perhesuhteissa sekä päihteet, sakkokierteet ja mielenterveyskysymykset. Puolella armeijasta vapautetuista on diagnoosina ahdistuneisuus. Kasaantuneet ongelmat aiheuttavat sopeutumishäiriöitä. Kaikilla kutsuntoihin tulevilla ei ole omaa asuntoa, mutta he eivät asu välttämättä enää kotonakaan. Nuorella ei ole kenties työtä, mutta hän ei vielä opiskelekaan. "Jos ongelmat kärjistyvät, syrjäytymisvaarassa oleva nuori voi olla suoranainen turvallisuusuhka itselleen tai muille", Särmäkari sanoo.

Auttamistahon tulee hakeutua nuoren luo

Kuntien sosiaali- ja terveystoimi on taho, joka tarjoaa Varpu-projektiin liittyvät palvelut. Sataan kuntaan on koulutettu vastuuhenkilöitä. Puolustusministeriö on ajanut hanketta yhdessä Stakesin (nykyinen THL) kanssa. "Emme tyydy vain toteamaan, että ongelmia on, vaan pyrimme myös ratkomaan niitä nuoren kanssa. Kaikilla kutsuntoihin tulleilla on mahdollisuus saada keskusteluapua ja tukea oman kuntansa ammattilaiselta", kertoo Särmäkari.

Ajatus on, että nuoreen pidetään yhteyttä pidempään kuin vain kertaluontoisesti. Tarvittaessa tapaamisia voi olla vastuuhenkilön kanssa viisi tai kuusi. Jos tapaaminen ei onnistu, keskustelua on mahdollista käydä myös puhelimitse tai sähköpostitse. Kutsunta on vuosi tai reilu vuosi ennen palvelukseen astumista. Sinä aikana nuori voi tutustua myös hänelle laadittuun kunto-ohjelmaan, jos hänellä on esimerkiksi painon kanssa ongelmia. "Tärkeintä on, että nuorelle jää tunne, että hänestä välitetään", Särmäkari painottaa.

Kun nuori tulee asepalvelukseen, hänen pärjäämisestään ollaan edelleen kiinnostuneita. Varusmiehillä on mahdollisuus keskustella esimerkiksi sosiaalikuraattorin tai sotilaspapin kanssa. Suuri osa keskeytyksistä tapahtuu muutaman ensimmäisen viikon aikana. Keskeyttäneen riski ajautua marginaaliin on iso. Kun nuori ennen astui portin ulkopuolelle, hänen peräänsä ei juuri kyselty; olivat pulmat millaisia tahansa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että keskeyttäneenkin kohdalla varmistetaan, että hänellä on paikka, mihin mennä. "Häntä neuvotaan myös työ- ja opiskeluasioissa, jotta ainoaksi tekemiseksi ei jää kotona makaaminen", Särmäkari sanoo. Perheen tuki on hyväksi. Omaisiin voidaan ottaa yhteyttä kuitenkin vain, mikäli täysi-ikäinen nuori antaa siihen luvan.

Tärkeää on, etteivät aikuiset odota, että nuori hakee apua, vaan auttamistahon tulee itse hakeutua nuorten luo. On laskettu, että jos niin sanotun etsivän nuorisotyön puitteissa pystytään auttamaan vähintään yhtä nuorta päivässä, työlle esitetty 10-miljoonainen lisämääräraha maksaa itsensä takaisin. "Ja tosiasiassahan avun piirissä on paljon enemmän nuoria kuin vain yksi päivässä", Särmäkari kertoo.

Yhteyshenkilö:
Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Veli Särmäkari
veli.sarmakari(at)mil.fi