Kohtaamista, kuuntelemista ja vuoropuhelua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessaa (THL) varhainen puuttuminen ymmärretään Verkostotutkimus ja dialogisuus -tiimin (VerDi) erikoissuunnittelija Katja Sankalahden mukaan toimimiseksi mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia silloin, kun vaihtoehtoja on runsaasti. Varhainen puuttuminen on vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi.

"THL edistää varhaista avointa yhteistyötä kehittämällä, levittämällä ja tutkimalla dialogista palvelukulttuuria ja -rakenteita sekä erilaisia yhteistyötä tukevia ja kohtaamista edistäviä menetelmiä. Menetelmiä ovat mm. Huolen kunnioittava puheeksiottaminen, Tulevaisuuden muistelu -verkostopalaverit sekä Hyvien huolta loitolla pitävien käytäntöjen dialogit työntekijöiden, lasten ja huoltajien kesken. THL kouluttaa näiden menetelmien kouluttajia ja dialogien vetäjiä Suomessa sekä ulkomaisissa yhteistyökumppanimaissa, mm. Norjassa. Lisäksi THL tarjoaa tukea ja yleiskoulutuksia varhaisen puuttumisen verkostomaiseen dialogiseen työskentelyyn", Sankalahti kertoo.

Dialoginen palvelukulttuuri kunnalliseksi toimintamalliksi

Dialogista palvelukulttuuria on kehitetty ja toteutettu kahdessa THL:n pilottikunnassa, Nurmijärvellä (linkki puuttuu) ja Rovaniemellä vuodesta 2003 lähtien. Kehittäminen aloitettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluista, josta se laajenee muille sektoreille, esim. vammais- ja vanhuspalveluihin. Ensin kuntiin koulutettiin menetelmäosaajia ja nyt niissä monien muiden toimintojen lisäksi juurrutetaan toiminnan perusmallia mm. käymällä dialogia varhaisen puuttumisen eettisistä periaatteista.

Toiminnassa ollaan siis edetty menetelmäkeskeisestä työskentelystä yleiseen arvokeskusteluun pohjautuvaan kehittämiseen niin poliittisten päättäjien, johdon, työntekijöiden kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Keskiössä on aitoon osallisuuteen perustuva varhainen avoin yhteistoiminta. Palaute toiminnasta on ollut erittäin hyvää, niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholta, Sankalahti sanoo. 

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (Kaste) velvoittaa THL:sta levittämään pilottikunnissa kehitettyä mallia valtakunnallisesti. THL:n tehtävä on auttaa siirtämään dialogista palvelukulttuuria niihin kuntiin, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Mallia ei voida kopioida sellaisenaan toisiin toimintaympäristöihin vaan se edellyttää luovaa muuntelua kukin toimintaympäristö huomioiden. Toiminnan levittäminen tullaan toteuttamaan erilaisia yhteisen oppimisen foorumeita hyödyntäen. Mallista kiinnostuneet tahot osallistuvat oppimisfoorumeihin, joita kutsutaan Puimaloiksi (linkki puuttuu), kuulemaan muiden osallistujien kokemuksia sekä pohtimaan kuulemaansa oman toiminnan näkökulmasta. Dialogisuutta edistetään siis dialogisesti.

Eettisistä periaatteista on tärkeä käydä dialogia

Sankalahti kuvailee THL:n Varpu -toiminnan tähänastista matkaa haastavaksi, kiinnostavaksi ja jännittäväksi. Ilman väärinymmärryksiäkään ei ole päästy. "Ikävintä on ollut se, että mm. työntekijän työn ja huolen asteen jäsentämiseen sekä lasten, vanhempien ja työntekijöiden yhteiseen keskusteluun luotua apuvälinettä, huolen vyöhykkeistöä, on tulkittu jossain tapauksissa virheellisesti sijoittamalla lapsia ja nuoria huolen vyöhykkeille. Kriittinen keskustelu varhaisesta puuttumisesta on ollut kuitenkin hyvä asia. Se on nostanut esiin muun muassa Varpuun liittyvät eettiset periaatteet, joista on tärkeää keskustella", Sankalahti sanoo.

Yhteyshenkilö:
THL / Verkostotutkimus ja dialogisuus tiimi
erikoissuunnittelija Katja Sankalahti
puh. 20 610 7468
katja.sankalahti(at)thl.fi