Tärkeintä on saada kontakti nuoriin

Työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana Varpu-toiminnassa muutaman vuoden. "Varpun tavoitteet sopivat hyvin yhteen työhallinnossa vuodesta 2005 toteutetun nuorten yhteiskuntatakuu -toimintamallin kanssa", ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori sanoo.

Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että alle 25-vuotiaille nuorille tulisi tarjota koulutusta, palkkatukea tai työharjoittelupaikkaa viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Jotta tähän päästään, työvoimaneuvojan on saatava kokonaiskäsitys nuoren senhetkisestä tilanteesta ja suunnitelmista. Suunnitelma tehdään nuoren kanssa mahdollisimman pian, kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta.

Tärkeintä on saada kontakti nuoreen. Luottamus ei synny välttämättä ensimmäisellä eikä aina toisellakaan kertaa. Taitoa vaatii myös tulkita, mitä mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevan nuoren pidättyvyyden tai murahtelujen takana saattaa olla. "Työvoimaneuvojan työssä on tärkeää saada nuori avautumaan. Nuori saattaa tarvita myös muun hallinnonalan palveluja", Haavisto-Vuori sanoo.

Tulevaisuutta pitää auttaa suunnittelemaan pitkäkestoisesti

Työelämään sopeutumisessa merkitystä on myös sillä, millaista päivärytmiä nuori noudattaa. Mikäli yö ja päivä ovat vaihtaneet paikkaa, ne pitäisi keikauttaa takaisin paikoilleen. Jos nuorella on velkoja, mielenterveys- tai päihdeongelma, niihin on puututtava mahdollisimman nopeasti. "Tämän kaltaiset ongelmat on hoidettava kuntoon jo ennen kuin koulutus- tai työharjoittelupaikkaa voidaan edes etsiä. Se taas vaatii työ- ja elinkeinotoimistoissa verkostoitumista muiden tahojen, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen, kanssa", kertoo Haavisto-Vuori.

Yhteiskuntatakuu on onnistunut varhaisen puuttumisen työskentelymallin soveltamisessa, vaikka Varpu-toimintaa ei olekaan erikseen varsinaisesti jalkautettu työhallinnossa.  Parantamisen varaa on kuitenkin niiden nuorten kohdalla, joilla on sosiaalisia tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Myös maahanmuuttajanuorten tilanteeseen pitäisi panostaa enemmän.

Joskus nuori aloittaa harjoittelupaikassa, mutta jättäytyy jonkin ajan kuluttua pois. Mitä varhemmin syyt poisjättäytymiselle selvitetään, sitä paremmin tilanne saadaan hallintaan. Tässä tarvitaan varhaisen puuttumisen verkostotyötä. "Ei auta, että nuorelle tarjotaan vain muutaman kuukauden harjoittelupaikkaa. Työvoimaneuvojan tulee auttaa nuorta suunnittelemaan tulevaisuuttaan pitkäkestoisesti", Haavisto-Vuori sanoo.

Jos nuorella ei ole esimerkiksi koulutusta, pitäisi miettiä, mitä se voisi olla ja miten koulutus hankitaan. Työvoima- tai koulutusneuvoja on tärkeä aikuinen työttömän nuoren elämässä. Verkostoituminen tuo lisää ihmisiä nuoren elämään, mikä tietää yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken – nuoren ollessa kuitenkin toiminnan moottori. Nuoret eivät piittaa hallinto- tai kuntarajoista, elämä vie toiveiden, rakkauden ja kavereidensa mukana. Haastetta siis riittää: aikuisten on keskityttävä olennaiseen eikä raja-aitojen ylläpitämiseen.

Yhteyshenkilö:
Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori
paivi.haavisto-vuori(at)mol.fi